Kaksi suurta keittiökalusteiden sisustamiskuvaa kertoo taasen tällä kertaa lukijoille uusimmista pyrkimyksistä entistä tarkoituksenmukaisempien keittiöiden aikaansaamiseksi. Edellisissä kirjoituksissamme Tukholman rakennus- ja asumusnäyttelyn (»Bygge och Bo«) mallikeittiöistä olemme tehneet selkoa kahdesta keittiökalusteista, joista ensimmäinen (amerikkalainen) oli erään perheenemännän järjestämä, kun sitä vastoin toinen (maatalouskeittiökalusteet) oli erään miesarkkitehdin luoma.
Ne kaksi muuta keittiötä, joiden sisustamisesta lukija saa pienen aavistuksen kuvistamme, on syntynyt miesarkkitehtien ja perheenemäntien yhteistoiminnan kautta. Taikka tarkemmin: kaksi eri arkkitehtia oli kumpainenkin yhdessä kahden toisistaan riippumattomasti työskentelevän perheenemännän kanssa järjestänyt nämä mallikeittiökalusteet. Kummankin »keksijäparin« käsiä sitoi se seikka, että heidän oli pakko järjestää luomansa sen suuren vuokratalon tuleviin varsinaisiin keittiöihin, jossa mainitsemani näyttely pidettiin. Tästä koitui toiselta puolen se etu, että mallikeittiöt tulivat luonnollisemmiksi, enemmän niin sanoakseni todellisiksi kuin jos ne olisivat syntyneet täysin vapaasti. Kuten suurissa vuokrataloissa on tavallista, oli keittiökalusteiden pinta-ala verraten pieni. Samaten oli niille yhteistä, että ahdas tila oli sitä tarkemmin ja kekseliään unin hyväksikäytetty. Jos näitten rivien kirjoittajan olisi niistä pitänyt antaa arvostelunsa, olisi tämä arvostelu sen takia kuulunut: »käytännöllinen keskitys ynnä yllättäviä uutuuksia.« Kaikki nämä yhteispiirteet tekivät näistä kahdesta pienestä mallikeittiöstä kaksoisparin, jota on sopiva käsitellä samassa kirjoituksessa.
Pitkänomainen keittiöt — jokaisen vuokralla asujan mieliharmi. Tukholman »Bygge och Bo»-näyttelyyn järjestetyn pitkänomaisen keittiön kaksi seinää kiinteine kaappeineen, liesineen ja pöytineen..
Normaalikeittiöt, mielenkiintoisia uutuuksia: esiin vedettävä leivinpöytä, hyllyt ja lasinen liedenkatos.
Syviä ja kapeita keittiökalusteita, jollaista kuvassa 2 oleva pohjapiirros esittää, tapaa useissa kaupunkiemme kivitaloissa, varsinkin kulmataloissa. Ne eivät suinkaan ole emäntien tai kotitalousapulaisten mielikeittiöitä — kaukana siitä! —, sillä niistä ei helposti voida luoda mitään »hauskaa*. Kun siitä huolimatta olen tähän kirjoitukseen liittänyt näyttelyssä olleen tämäntapaisenkin keittiön pohjapiirroksen, haluan siten antaa tällaisten keittiöiden omistajille käsityksen siitä, miten Tukholman näyttelyssä oli koetettu ratkaista tällaisen ikävän, pitkänomaisen ja kapean keittiön sisustamisprobleemia.
Kysymyksessä oleva keittiö oli ainoastaan 2.30 m leveä ja tuskin 4 m pitkä sekä varustettu yhdellä ainoalla toisessa päässä olevalla ikkunalla. Tämä sen sekä pienuus että omituinen muoto oli ensiksi tehnyt välttämättömäksi tarkkaan käyttää kaikki seinäalat, jotka näin ollen eivät enää jättäneet tilaa ainoallekaan ylimääräiselle huonekalulle. Seinille oli myöskin runsaasti varustettu seinäkaappeja taikka -— jos niinkin tahtoo sanoa — lasiovellisia hyllyjä. Kuva 1 antaa hyvän käsityksen niistä.
Toiseksi oli ollut pakko erottaa astiainpesupöytä viemäristä ja käyttää ruokailupöytää taloustarkoituksiinkin. Hella ja astiainpesupöytä saivat saman välttämättömyyden pakosta valaistuksensa oikealta puolen, eivätkä vasemmalta. Mutta tällaistenkin epäkohtien uhalla oli tämä pieni keittiökalusteita sangen mukava ja tarjosi runsaasti mielenkiintoista katsojille.
Kuva 1 osoittaa meille äärimmäisenä vasemmalla kaapin, joka on sama, minkä me kuvassa 2 olevassa pohjapiirroksessa näemme täyttävän keittiön toisen lyhyen sivun melkein kokonaan. Tapaamme siis taasen tässä keittiökalusteissa uudenaikaisen keittiön ihannekaapin, joiden käytännölliseen rakentamiseen nykyään ulkomailla omistetaan niin paljon kekseliäisyyttä, kuten edellisistä kirjoituksistamme jo on käynyt ilmi. Tässäkin kaapissa saivat tilaa posliinit, keittoastiat, työvälineet y. m. s., ja pieni osasto oli erityisesti järjestetty mausteita y. m. varten; nämä tavarat säilytettiin pienissä ulosvedettävissä alumiiniuni laatikoissa (kuvassa 1 loistaa tämä osasto valkoisena kaapin yläosasta).
Kaapin alaosaan oli varustettu salaisia pöytälevyjä, jotka voi helposti vetää ulos kaapista työpöytiä muodostamaan. — Puhuessani tästä on minun vielä lisättävä, että kaikkien tässä keittiökalusteissa olevien kaappien hyllyt voitiin vetää ulos, mikä tietysti suuresti helpoitta niiden käyttämistä ja puhtaanapitoa. Hyllyt on päällystetty paksulla linoleumilla, mikä mainittakoon osviitaksi meikäläisille kotitalousihmisille. Kaapin oikealla puolella olevasta vesijohdosta huomautan, miten huolellisesti putket on upotettu seuraan. Kaasuhellan oikealla sivustalla (vertaa kuvia i ja 2!) on astiainpesupöytä saanut paikkansa. Altaat ovat fajanssista, itse pöytä teak- puusta, joka on asianomaisesti käsitelty pellavaöljyllä. Pöydän viereen sijoitetun lämpöpatterin kohdalle on järjestetty astiain kuivauspaikka, paksu uurteinen lasilevy, joka kallistuu altaaseen päin.
Patterin ympärille on sijoitettu putkia, joille sopii ripustaa pyyhinliinoja y. m. s. kuivumaan. Astiainpesupöydän alaosa eli -kaappi on varustettu asfalttipohjalla sekä rautaverkoilla harjoja, pesuriepuja y. m. s. varten. Ikkunapöytä oli kauniisti päällystetty marmorilla. Aine on tosin hankittaessa kallista, mutta hygieenistä ja helppotöistä hoidoltansa. Sen alaosa oli tietysti taasen muodostettu kaapiksi, tällä kertaa pohjattomaksi, ja se sisälsi suljettavia laatikoita, osaksi käytettyjä pyyhinliinoja, osaksi erilaisia talousjätteitä varten, jotka säilytettiin erikoisissa umpinaisissa metalliastioissa. Seinässä oleva ilmanvaihtolaitos piti huolta raittiin ilman hankkimisesta tähän alakaappiin. Ruokailupöytä palveli samalla työpöytänä, ja siihen oli varustettu esiin vedettävät vankat puulevyt, joihin voitiin kiinnittää eri työvälineitä tai -koneita. Pöydän kohdalle oli seinään kiinnitetty silityslauta, joka tarvittaessa voitiin laskea alas.
Toinen samantapainen laite oli järjestetty ruokasäiliön seinää vasten (katso pohjapiirrosta!), nimi kapea leipomiskaappi, jonka hyllyillä säilytettiin leipomista ja silitystä varten tarvittavia työvälineitä; kun kaapin ovi lasketaan alas, muodostaa tämä mainion leipomispöydän. Yksi ruokailupöydän tuoleista oli rakennettu siten, että siitä voitiin saada vankat tikapuut; tämä hyödyllinen kodin työväline siis ei vaatinut erityistä tilaakaan. Sama kotitalouden harrastaja, joka oli järjestänyt numerossa selostetun amerikkalaisen mallikeittiön, oli yhdessä erään Ruotsin tunnetuimman sisustamisarkkitehdin kanssa sisustanut kuvassa 4 olevan keittiön, joka kuuluu pieneen 3 huonetta ja palvelijanhuoneen käsittävään asuntoon. Tämä pieni keittiökalusteet oli siinä suhteessa järjestäjilleen edellistä kiitollisempi, että se oli muodoltaan säännöllinen, joskin sekin oli kapea ja syvä (5X2.90 m). Tämän johdosta olivat keittiön luojat pyrkineet keskittämään ikkunan läheisyyteen keittiön kaikki tärkeimmät työpaikat käyttämällä niitä varten tilaa erinomaisen säästäväisesti.
Säännöllisen keittiön pohjapiirros. Huomaa työpaikan keskitys ikkunan luo..
Pitkänomainen nykyaikainen kivitalon keittiökalusteista.
Päinvastoin kuin edellisessä keittiössä oli nelireikäinen hella (kaasuhella) saanut paikkansa niin lähelle ikkunaa ja valoa kuin tilasuhteet ja järkiperäisen työjärjestyksen vaatimukset sallivat. Hellan kohdalle on seinään kiinnitetty leveä lasihylly, joka lepää nikkelöidyillä rautakiinnikkeillä. Sen alapuoleen on myöskin kiinnitetty lasilevyjä, joten koko hylly muodostaa muotonsa ja aineensa puolesta harvinaisen liedenkatoksen. Rasvaiset ruokahöyryt imeytyvät hyllyn alapuolella olevan ilmanvaihtoluukun kautta ulkoilmaan, muu pilaantunut ilma poistetaan katonrajassa olevan ilmanvaihtolaitteen avulla.
Ikkunan oikealla puolella näkyy kuvassa 4 selvästi seinän sisään rakennettu kylmä ruokasäiliö (vrt. kuvassa 3 olevaa pohjapiirrosta). Kuva osoittaa myöskin, miten ruokasäiliön hyllyt voidaan vetää esille. Säiliön alaosa on järjestetty m. m. perunain säilytyspaikaksi. Ruokasäiliön keskiosaan on piilotettu kekseliäs laitos, liikkuva leivinpöytä, joka sisääntyönnettynä näyttää tavalliselta kaapinlaatikolta, mutta kuvassamme (kuva 4) näkyy tuo ihmeellinen pieni laitos valmiina leipomista varten. Leivinpöydän alla olevassa keittiökaapissa on leivinpeltien säilytyspaikka.
Astiainpesupöytä ikkunan alapuolella esiintyy kuten kaikissa uudenaikaisissa keittiöissä hienostetussa ja jalostetussa muodossa. Sen takainen seinä on, kuten nurkkapöydän ja hellankin takana olevat seinät, päällystetty valkoisilla kaakeleilla; altaat ovat valkoisesta posliinista. Itse astiainpesupöytä on päällystetty harmaalla kotimaisella marmorilla, mikä kaunis aine muuten peittää työpöydän hellaan asti. Pestyt astiat asettaa työn suorittaja vasemmalle puolellensa, missä niitä odottaa keittiön varsinainen posliini- ja työvälinekaappi riippuvan seinäkaapin muodossa ja niin korkealle sijoitettuna, että pestyt astiat hyvin mahtuvat kuivumaan sen alla olevalla marmoripöydällä. Tämän kaapin vieressä on eräs lämpökaappi, joka on keittiön mielenkiintoisia parannuksia. Se on nim. syntynyt siten, että kaappi on rakennettu lämpöpatterin ympärille, mutta kaappi on pohjaton ja katoton, joten lämpöjohdon kuumentama ilma voi kiertää kaapin läpi; kaapissa on koukkuja ja hyllyjä pyyhinliinojen, harjojen, jalkineiden y. m. kuivattamista varten. Lämpöjohdolla varustettujen keittiöiden emännät — jäljentäkää!
Kun työpaikka on keskitetty keittiön ikkunapäähän, on rauhallinen ruokailunurkka pöytineen ja tuoleineen voitu saada aikaan keittiökalusteiden vastakkaiseen osaan. Mutta myöskin täällä kohtaa hämmästyttävä uutuus. Palvelijan makuukomeron ja tarjoiluhuoneen ovien välillä on pieni kaappi, joka sekin piilottaa yllättävän uutuuden. Kaapin ovi nousee helposti ja joutuisasti paikaltaan, neljä tähän asti näkymätöntä jalkaa paljastuu siitä, ja valmiina seisoo keskellä lattiaa — mukava silityspöytä. Tahdon myöskin huomauttaa, miten tässäkin keittiökalusteissa — kuten kaikissa uudenaikaisissa on tavallista — huomiota on omistettu siihen, että on saatu aikaan aivan eri säiliö kaikenlaisia siivoustyössä tarvittavia työvälineitä varten. Niinpä on täällä ulko-oven molemmille puolille järjestetty kaksi "siivouskomeroa"; nämä on varustettu koukuilla, hyllyillä ja laatikoilla. Toiseen niistä voitaisiin muuten sijoittaa jääkaappi.
On tietysti mahdotonta näillä ahtailla sivuilla tehdä selkoa kaikista niistä käytännöllisistä — ja miksei välistä ehkä epäkäytännöllisistäkin — pikkukeksinnöistä, joita nyt selostetut kaksi keittiötä runsaasti tarjosivat. Tässä onkin ollut päätarkoituksena huomauttaa, miten pyritään varustamaan uudenaikaisia keittiöitä käytännöllisellä ja tilaa säästävällä kiinteällä kalustolla, kun sitä vastoin meillä rakentajat jättävät keittiöiden kalustamisen kokonaan niiden tulevien asukkaiden omaksi asiaksi, josta on seurauksena, että suomalaiset keittiömme useimmiten ovat sekä rumia että epäkäytännöllisesti järjestettyjä. Vielä kerran palaan sen vuoksi tähän tärkeään asiaan.