Tarkastakaamme 100 vuotta keittiökalusteet - keittiöt 2

Keittiössä oli tilava tiskipöytā, joka oli sivelty raakaliina öljyllä, maali kun niin usein kuluu ja käy ruman näköiseksi. Tiskipöydän alla oli käytännölliset lokerot patoja, ämpäreitä, luutia, harjoja y. m. varten. Nurkkakaapin hyllyjen alle oli naulattu koukkuja, joihin sai ripustaa vakkoja, koreja y. m. leipiä, munia, juurikasveja y. m. varten. Kuuraushinkkien alla oli sementtiä. Ikkunalla oli hauska, valkeaksi maalattu laatikko, jossa kasvoi persiljaa.

Kahden huoneen huoneistossa oli seinässä uunin luona nelikulmainen luukku jonka kautta vettä voitiin kaataa suoraan viereisen huoneen seinään kiinnitettyyn vesiammeeseen, jossa lapset voidaan kylvettää ja pesut tehdä, ilman että kyökkiä tarvittiin siihen käyttää. Tämä keittiökalusteita amme oli laatikon kaltainen ja sinkillä sisustettu ja se voitiin silloin kuin ei sitä tarvittu käyttää, peittää kannella ja käyttää pöytänä. Tämän yhteydessä tahdon mainita pienen sähköuunin paistamista ja keittämistä varten, johon voima saatiin samalla tapaa kuin silitysrautaan. Pienin uuni maksaa 48 kr. Siinä kypsyy 10 pullaa 10 minuutissa, ruisleipä 20 min. ja liha puolessa tunnissa. Mainittakoon myös että osa pesupöydistä oli kaakelista. Pöydän alla oli peltien ja muiden keittiökalusteiden leipoma kapineiden säily täyspaikka.

Pöydän voi vetää esiin kaapin sisästä ja sillä sitten leipoa. Keittiökalusteita alla on sähkökeittolaatikko, jääkaappi, osasto harjoja, kuurausta y. m. puhdistusta varten. Kuten huomaatte ei keittiökalusteita puutu mitään. Sellainen mahtuu yhden huoneen huoneistoon, jonka voi sisustaa tavalliseksi hauskaksi arkihuoneeksi, seurusteluhuoneeksi eli miksi vain, sillä keittiökaapit ei huoneen hauskaa kodikkuutta häiritse. Kun on askareensa sen ääressä toimittanut, voi kaapin oven lyödä kiinni eikä syrjäisellä ole aavistustakaan, missä perheen keittiöt on. Tämän ihmekaapin on keksinyt insinööri Larsson ja tulee se ruotsinrahassa maksamaan 1,596 kr.

Sen sisällä olevat talouskalut posliinit, lasit, vadit, kulhot y. m. herättivät heti ensi näkemältä ihastustani, sillä värit ja muodot olivat yksinkertaiset mutta aistikkaat. Tulinkin tietämään, että monet yhdistykset Tukholmassa, ovat jo kauan työskennelleet varsin tehokkaasti saadakseen kaikki jokapäiväisessä elämässä käytettävät keittiökalusteet käytännöllisiksi, kauneiksi ja samalla huokeiksi. Taiteilijat ovat asettuneet yhteistoimintaan työntekijöitten ja tehtaitten kanssa ja tulos on monessa suhteessa ollut verraton. He ovat kannustaneet toisiaan luomaan todellakin kauniita, kodeissa tarvittavia hyötyesineitä. Kuvassa näette sellaisen kauniin ja halvan pöytäkaluston. Ehkä saan tilaisuuden toisten kertoa lehden arv. lukijoille enemmän siitä.

Keittiökalusteet - sisustus

Voi melkein sanoa, että keittiökalusteiden sisustamistaito on naapurimaassamme Ruotsissa kehittymäisillään tieteeksi. Me olemme siinä suhteessa olleet heistä auttamattomasti jäljessä. Aivan viime aikoina on kuitenkin jo meilläkin välinpitämättömyys väistynyt ja muuttunut vilkkaaksi harrastukseksi tätä kotiemme ehkä tärkeintä huonetta kohtaan. Heräämiseen onkin todellinen syy, sillä kitkahan muut paremmin kuin emännät ja varsinkin pienkotien perheenäidit tarvitsevat sitä helpotusta, jonka tekniikka voi antaa. Perheenemännän työn tehokkuus ja koko kotitalouden menestymismahdollisuus on suuresti sen varassa, millaisia käytännöllisiä ja tarkoituksenmukaisia varustuksia asunto omine on laitettu. Ryhdyttäköön siis vihdoinkin johdonmukaisesti poistamaan nykyjään vallitsevia puutteellisuuksia, varsinkin keittiöiden me sisustuksista.

Tarkastakaamme kukin keittiökalusteet ja harkitkaamme, mitä mahdollisia muutoksia voisimme tehdä saadaksemme sen käytännölliseksi ja niin muodoin talousaskareemme enemmän aikaa säästäviksi. Usein voi pienilläkin uhrauksilla saada paljon aikaan. Yleensä on meillä keittiön seinät ajattelemattomasti sijoitetuilla ja usein turhilla ovilla rikottu käyttämättömiin palasiin, joten taloustöiden keskittäminen on mahdotonta. Jos siis voimme sulkemalla jonkin oven tahi muuttamalla sen paikkaa saada keittiöömme hyvin valaistun työpaikan talousaskareille, ei tule epäillä sen toimeenpanoa, eikä pelätä tästä koituvia kustannuksia, sillä täten saavutettu tulos säästää monta askelta ja helpottaa taloustöiden suorittamista.

Minkälaiset ovat sitten keittiömme seinät, katto ja lattia? Ovatko ne todella sellaiset, että niitä helposti voi puhdistaa ja pestä? Kaupunkioloissa ovat nyt jo melkein yleisesti keittiön seinät ja katto öljyvärillä maalatut, mutta maaseudulla tämä tapa on harvinaisempi johtuen siitä, että puurakennuksissa öljyvärimaalaus on vaikeammin toteutettavissa kuin kivirakennuksissa, joissa maalaus suoritetaan suoraan rappaukselle. Puurakennuksissa on paras peittää seinä 3 mm paksulla n.s., Enson pahvilla ja liimata saumojen kohdalle valkaisemattomasta palttinasta kaistaleet, joiden päälle vedetään kittiä. Siten saadaan liitteet mahdollisimman sileiksi. Samalla tavalla peitetään myöskin katto. Tämä pinta pohjustetaan ensin tavallisella olvivärillä ja maalataan lopullisesti kiiltävällä öljyvärillä, jolloin saadaan kaunis ja helposti pestävä pinta. Toinen hyvä tapa on peittää seinä vanerilla ja naulata saumojen päälle

Sen monenlaisista hyvistä puolista mainittakoon hella. Se oli aivan tavallisen rautakamiinan kaltainen — mutta oli se n. S. lämpöjohtoinen hella Geysirtekoa, ja eroaa se monessa suhteessa edullisesti toisista keittiöhelloista. Se säästää suuressa määrin, sekä käyttää hyväkseen lämmön, joka tavallisesti muissa helloissa aivan menee hukkaan polttokaasuina. Tämähän on erinomaisen suuresta taloudellisesta merkityksestä, kun tiedämme, että keittäessä yleensä korkeintaan 50% polttoarvosta tulee hyväksi käytetyksi, loput 95/% häviää haikuna tuottamatta minkäänlaista hyötyä. Geysirhelloilla voi säästää 60% à 70% polttoaineesta. Tällä hellalla voidaan tavallisen huoneiston.